Opinnot alkaa melkein häämöttää jo loppua, enää vuosi jäljellä. Tässä vaiheessa ammattikoulua on jo hyvä alkaa miettiä opinnäytetyötä, ja sitähän tässä on jo hyvin hitaasti alettu tekemään. Ajattelin saada blogini edes osaksi koko opinnäytetyötä, vaikka edes vuorovaikutuksen takia, joten blogin tunnisteisiin tulee ilmestymään uusi tunniste: #MSR. Tunniste siis meinaa modernia suomalaista ruokaa, joka on opinnäytetyöni aihe.
Tavoitteena on tuottaa blogiin niin tietosisältöä (esimerkiksi yleistä suomalaisesta ruokakulttuurista ja tietopaketteja eri raaka-aineista) sekä reseptiikkaa kaikista niistä annoksista, jotka aion tulevassa opinnäytetyö-menussani valmistaa. Kyseessä on siis kahdeksan ruokalajin maistelumenu, jonka teemana on tehdä modernia, suomalaista ruokaa.
Miksi sitten tällaista halusin edes tehdä?
Halusin tehdä opinnäytetyöstäni
jotain, mikä haastaisi minua niin ajattelemaan, kuin myös tekemään asioita sekä
oppimaan jotain uutta. Olen itse kiinnostunut ruoan tuotannosta ja sen
eettisyydestä, kuin myös luonnonmukaisuudesta sekä lähellä tuotetusta ruoasta. Oma
innostukseni suomalaisesta ruoasta fine dining –tasolla taisi lähteä eräästä
ruokailukerrasta ravintola Näsinneulassa, jossa söin Finlandia-menun ja ehkä
elämäni parhaan jäätelön, lakkasorbetin.
Suomalaisten kokkien on tärkeää
nyt puhua suomalaisen ruoan puolesta, sillä aika on juuri nyt siihen sopiva.
Enää ei tule hävetä sitä, mikä on meidän ja vanhaa kulttuuriperintöä, vaan se
tulee tuoda esille ja markkinoida taitavasti ulkomaille. Viime vuosina skandinaavinen
keittiö on ollut nousutuulessa, ja huomasin tämän itsekin Alankomaissa
vaihdossa ollessani. Ravintolan ruokalistalta löytyi skandinaavisia vaikutteita
sisältäviä annoksia, kuten graavattua lohta ja perunasalaattia. Meidän piti
myös esitellä hollantilaisille suomalaisia jouluruokia. Rosolli,
porkkanalaatikko ja erityisesti tähtitortut olivat hitti ja siinä oppi, että
meille yksinkertaiset, mutta rakastetut ruoat voivat menestyä ulkomailla.
Suomalaisten ehdoton valtti on
suomalaisen ruoan puhtaus. Vaikka tehotuotantoa on täälläkin, niin metsän
antimemme ovat ensiluokkaisen puhtaita. Karjalla on ihan okei –olot verrattuna
maailmaan, mutta siinäkin olisi vielä parantamisen varaa. Lisäksi itseäni
kiehtoo suomalaiset raaka-aineet: meillä on luonnossa niin paljon
raaka-aineita, joiden käyttö on kokonaan unohdettu.
Syy, miksi halusin tämän blogiin, on todellakin blogin sosiaaliset puolet. Voin saada melkein heti palautetta jolta kulta lukijalta, ja työ, johon tulee kulumaan paljon aikaa on ihmisten nähtävillä. Myös annosten visuaalinen ulkonäkö ja valokuvaaminen on itselleni tärkeää, ja sitä saa tuoda eniten blogissa näkyville. Ja omalla tavallaan, jos ruokablogini tästä kasvaa vielä joskus, voi tämä toimia ns. cv:nä minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti