Tuulihatut

Pikkusiskolla oli tänään protujuhlat, ja mut sitten kysymättä värvättiin tekemään melkeinpä kaikki tarjottavista. Ehdottomissa toiveissa oli tuulihatut, jotka  eivät kyllä aluksi innostaneet ollenkaan, mutta huomattuani, kuinka simppeli juttu ne itse asiassa ovat, ei kolmen erän tekemisessä kauaa nokka tuhissut.

Tuulihatut ovat ranskalainen leivonnainen, joka täytetään yleensä erilaisilla kermapohjaisilla täytteillä. Niitä tarjotaan kotimaassaan yleensä häissä sekä joulun aikaan. Wikipedia Nämä kuitenkin päätyivät tarjolle keskellä kesää ilman mitään liittymistä minkäänlaisiin naimakauppoihin, sillä eihän tuo pikkusisko naimalupaa saanut. 

Tuulihattujen ohje on suoraan Valion sivuilta, mutta lätsäisen sen kuitenkin tähän, lisäten omat vinkkini kuitenkin ohjeen sekaan. 

Tuulihatut (2 pellillistä)

1 ½ dl vettä

75 g voita

1 ½ dl jauhoja

3 (keskikokoista) kananmunaa

Kiehauta vesi ja voi kattilassa ja lisää jauhot. Kypsennä jauhot kypsiksi (muuten tuulihatut eivät nouse). Taikinasta kuuluisi muodustua pallomainen pala taikinaa. Jäähdytä seosta hetki. Omaani en jäähdyttänyt koskaan kokonaan, mutta aina laitoin pursottimet, leivinpaperit ja muut tarpeelliset jutut valmiiksi ja odottelin vielä hetken. Tässä vaiheessa olen myös laittanut uunin päälle (200 astetta), jottei ensimmäisen erän tarvitse turhia odotella uunipellillä.

Seuraavaksi taikinaan lisätään kananmunat. Kananmunat lisätään voimakkaasti vatkaten yksi kerrallaan, jottei taikina juoksetu. Ensimmäistä kananmunaa vatkataan n. 2 minuuttia, kunnes taikina on todella pieniä hiukkasia/rakeita. Toista kananmunaa vatkataan saman verran. Tällä kertaa seoksesta muodustuu hyvinkin liisterimäistä, joka meinasi olla meidän sähkövatkaimelle hieman liikaa. Kolmatta kananmunaa vatkataan kauemmin, suunnilleen 5 minuuttia, kunnes taikina näyttää tarpeeksi kuohkealta. 

Tuulihatut pursotetaan uunipellille leivinpaperin päälle. Sopiva koko on hieman 2 euron kolikkoa isompi, eivätkä tuulihatut saa olla liian lähekkäin toisiaan, sillä ne leviävät hyvin  vähän reunoille. Tuulihattuja paistetaan 25 minuuttia (joka muuten todellakin oli meidän uunilla tasan 25 minuuttia, toki riippuu hieman uunista). Uuninluukkua ei saa avata ensimmäisten 15 minuutin aikana, eikä mieluusti usein sen jälkeenkään. Tuulihattujen täytyy olla kokonaan kypsiä, ennen kuin ne otetaan pois uunista, sillä muutetan ne lässähtävät. 

Suolaisina meillä oli kasvistuulihattuja, joiden kanssa meinasi käydä huonosti. Valutin kurkkua kyllä, mutta yön aikana se sitten valutti kaikki nesteensä täytteeseen, joka olikin aamulla litkua. Joten suodatinpussi ja lävikkö käteen, täyte sinne. Joten, valuthan kurkkua yön yli siivilässä. Täytteen ohjeen äiti kaivoi netistä, mutten valitettavasti tiedä mistä, joten kunniaa en voi nyt tekijälle antaa.

Suolaiset tuulihatut

125 g maitorahkaa

100 g ranskankermaa

100 g hienonnettua kurkkua (muista valuttaa!)

1 paprika hyvin pieninä paloina

½ dl mustia oliiveja pieninä paloina

rakuunaa

ripaus sokeria

chilikastiketta

Sekoita aineet keskenään ja pursota tuulihattujen väliin. 

Vadelmatuulihattujen ohje on täältä, pienin muutoksin toki!

Vadelmatuulihatut

2 dl kuohukermaa

200 g maitorahkaa

3/4 dl sokeria

5 dl (pakaste)vadelmia

Vaahdota kerma ja lisää rahka ja sokeri, sekä vadelmat, jos käytät tuoreita. Jos taas käytät pakastevadelmia, jotka ovat ulkomaisia, kiehauta marjat, kaada neste pois ja soseuta. Lisää täytteeseen ja pursota tuulihattujen sisään.

Juhannuksen mansikkakakku

Juhannuksen vietin poikaystävän mökillä, ja hyvän tavan mukaisesti vein mukanani kakun. Poikaystävä kertoi mansikkakermakakun olevan perheen suosikki, mutta kyseisen kakun huonon säilyvyyden vuoksi muunsin kakun mansikkajuustokakuksi.

Mansikoiden kanssa kävi pieni kommellus. Ostin Laukontorilta litran mansikoita viiden euron litrahinnalla. Bussissa rupesin katselemaan, että olipa pieni litran rasia. Noh, kotona mitattuna mansikoita oli siinä paketissa 7 dl, kun aluksi pelkäsin että sain pelkästään puoli litraa. Eli pyytäkää toriltanne litra mansikoita tätä kakkua varten, niin osa menee kokinkin suuhun valmistusvaiheessa. 

Kakku on käännettävä juustokakku, jossa on suklainen kakkupohja pohjana. Kakku maistui lähes kaikille mökillä, tosin poikaystävän pikkuveli tokaisi maistettuaan "hyi tähän on ihan pahaa". Vähän ajan kuluttua poikaystävän pikkusisko mainitsi, että kakussa voisi olla enemmän happoa. Esimerkiksi kerros Lemon Curdia  pohjan ja juustokakun välissä tekisi tälle ehkäpä ihan hyvää.

Mehevä suklaakakkupohja

Mansikkajuustokakku (24 cm irtopohjavuoka)

500 g mansikoita (itse tein pakastemansikoista)

400 g maustamatonta tuorejuustoa

250 g maitorahkaa

2,5 dl kuohukermaa

½ dl sokeria

3 tl vaniljasokeria

9 liivatelehtiä

1-2 rkl vettä

litra mansikoita

Leikkaa mansikoista kannat pois ja puolita mansikat. Aseta irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja levitä mansikat sen päälle litteä puoli pohjalle.

Laita liivatelehdet likoamaan. Soseuta mansikat. Notkista tuorejuusto sähkövatkaimella ja lisää maitorahka ja sokerit siihen. Vaahdota kerma ja lisää sekin massaan. Lisää mansikkasose. Kiehauta vesi ja sulata liivatelehdet siihen. Lisää massaan ja kaada mansikoiden päälle varovasti. Hyydytä kakkua n. 5 minuuttia (tai kunnes massa on hyytynyt, niin että pohjan saa asetettua massan päälle). Hyydytä kakkua yön yli.

Irrota kakku reunoista varovasti veitsellä ja käännä kakku ympäri ja tarjoile! 

Puolukkarahkaa

Isäni himoitsi jotain herkkua iltapalaksi, joten jääkaapista löytynyt puolukkasurvos, kerma ja rahka sekoitettiin herkulliseksi rahkaksi.

Puolukkarahka

2 dl vispikermaa

250 g kermarahkaa

2 dl puolukoita karkeasti rouhittuna

2 rkl sokeria (enemmän, jos survoksessasi ei ole sokeria)

Vaahdota kerma ja lisää muut aineet.

Kakkutehtailua

Viime viikonloppuna mummun mies täytti 60 vuotta, ja mulle tilaukseen 3 kakkua: 2 isoa suorakulmaista kakkua perjantaiksi ja sunnuntaiksi yksi 26 cm kokoinen kakku, josta ei ole kuvaa nytten tässä postauksessa. Sanoisin että pikakinuskin vaahdotus oli hirmuhauskaa ja maistui aivan mahtavalle, olisin voinut syödä sitä loputtomiin.

Kakusta löytyi siis puolukoita, kinuskia ja valkosuklaata. Valitettavasti itse en saanut kyseistä kakkua maistaa, mutta kuulemma oli päivänsankarin mielestä parasta kakkua mitä oli syönyt.

Sain haasteen täältä, jonka nyt toteutan siltä osin, kun se koskee blogin aihepiiriä eli ruokaa. Eli ensimmäisenä 11 ruokaan liittyvää faktaa:

1. Ensi viikolla saan toteuttaa juuri sitä ruokaa mitä haluan kotona

2. Olen herkkuhirmu, erityisesti suolaiset kelpaa.

3. Haluan päästä syömään Midhilliin.

4. Sekä Berthaan, C:hen, Hubertiin, Stefan's Steakhouseen näin aluksi...

5. Toivottavasti ensi syksynä olen työssäopissa Lapinniemen kylpylän ravintolassa Arthurissa.

6. Aamupalaani kuuluu aina Actimel-jogurtti.

7. Olen nääntyä nälkään aina yhdentoista aikaan.

8. Olen aika kaikkiruokainen, mutta grillikyljet eivät mene alas.

9. Rakastan kattaa ruokapöytää.

10. Itseasiassa tykkään siitä, että kokin työ on puoliksi siivoamista. 

11. Haluaisin tehdä Shepherd's pie:tä. 

Ja sitten kysymykset:

1. Jos saisit kutsua päivälliselle kenet vain (myös edesmenneet), kuka hän olisi?

- Hmhp, vaikea kysymys. Sanoisin että poikaystäväni, anteeksi tämä tylsä vastaus.

2. Minkä värinen essu sinulla on?

-Oikeastaan en käytä essua, mutta kaapista löytyy ala-asteella tekemäni valkoinen essu, jossa on limenvihreät taskut.
edit: onhan mulla koulussa musta essu

3. Juhannuksen paras herkku?

- Nakki.

Äitienpäivä

Sunnuntaina oli äitienpäivä, jota esivalmisteltiin jo aikasemmin tekemällä kokeiluversio ylläolevasta kakusta. Kakku maistui mainiolta, mutta molempien kakkujen pohjat menivät pieleen. Limekakun pohjaa sai leikata kunnon voimalla, ja  chilisuklaatortun pohjasta tuli liian paksu, vaikka luulin sen olevan paperinohut. Maku kuitenkin voitti kaikki puolellensa, ja itsekin rakastuin chilisuklaakakkuun. Limekakku on äidin ruokavalion takia mahdollisimman vähähiilihydraattinen. 

Kakkujen lisäksi katoin pöydän ruoalle, sekä tein salaatin että lämmitin aikaisemmin tehdyn palsternakka-kukkakaalisoseen pannulla voissa. Niiden lisäksi oli grillattua possua, nautaa sekä maissia.

Hihi, kattauskuvissa esiintyvistä astioista osa on ihan minun omia, kuten kakkujen tarjoilulautaset, kahvikupit ja niiden alla olevat lautaset sekä ruokapöydässä olleet vesilasit.

Kattaus tuli jotenkin hirveän hempeäksi, mutta emme omistaneet muuta pöytäliinaa, jonka kelpuuttaisin äitienpäiväpöytään. Mustat Teeman lautaset eivät taas yhtään houkutelleet, sillä en todellakaan jaksa raahata niitä ylös ja alas pitkin portaita. Olisin valinnut vanhempani vihreät Iittalan Kartio-lasit, mutta niistä 3 oli likaisia ja vain yksi puhtaana. 

Nuo köynnöslautaset ovat muuten uusin löytöni Facebookin kirppisryhmistä, 8 kappaletta maksoi 2 euroa. Mutta, niihin kakkuihin ja niiden ohjeisiin!

Vähähiilihydraattinen limejuustokakku (18 cm irtopohjavuoka)

Pohja:

60-70 g voita (itse laitoin 75, joka teki pohjasta juurikin kovan ja rasva oikein tirisi uunissa)

1 ½ dl täysjyvävehnäjauhoja

3/4 dl kookoshiutaleita

½ dl mantelijauhoja

½ tl leivinjauhetta

½ tl nestemäistä makeutusainetta

kananmuna

Täyte:

4 liivatetta

1,5 dl vispikermaa

2 valkuaista

150 g tuorejuustoa

2 limen mehut ja kuoret

makeutusainetta

2,5 vaniljasokeria

Sulata voi ja sekoita jauhoihin ja hiutaleisiin. Lisää kananmuna ja leivinjauhe, sekä tarvittaessa lisää jauhoja. Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat kevyesti. Levitä taikina ohueksi kerrokseksi vuokaan, myös reunoille. Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa 12-15 min.

Laita liivatteet likoamaan. Vaahdota kerma. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja yhdistä vaahdot. Notkista tuorejuusto ja lisää siihen mehut ja kuoret, vaniljasokeri sekä makeutus. Vatkaa sekaisin sähkövatkaimella. Sulata liivatteet pieneen määrään kiehuvaa vettä (1,5 rkl) ja lisää tuorejuustoon. Vatkaa nopeasti sekaisin sähkövatkaimella. Lisää tuorejuusto vaahtojen joukkoon ja värjää halutessasi elintarvikeväreillä. Kaada paistetun pohjan päälle ja hyydytä jääkaapissa yön yli (saattaa hyytyä nopeamminkin).

Tämä ohje on alunperin Maku-lehdestä (Talvi 6/2012) Sofi Oksasen ohje. Kakkuun kuitenkin tuli muutama muutos matkaan, joten laitan sen tänne. Chilirouheen voit korvata käyttämällä suklaana chilisuklaata, kuten akuperäisessä ohjeessa.

Chilisuklaatorttu (24 cm irtopohjavuoka)

Pohja:

125 g voita

3,5 dl vehnäjauhoja

1 dl mantelijauhoja

0,4-0,5 dl sokeria

Täyte 1:

200 g ranskankermaa

2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 kananmuna

Täyte 2:

150 g tummaa suklaata

1 rkl voita

3/4 dl vettä

2 kananmunaa

½ dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl konjakkia

savuchilirouhetta (isän itse tekemää)

Nypi voi, jauhot ja sokeri muruiseksi. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja voitele reunat. Taputtele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ohueksi kerrokseksi. Pistele haarukalla reikiä pohjaan ja paista 175-asteisessa uunissa 15 min. 

Sekoita kerma, sokerit ja kananmuna tasaiseksi ja kaada pohjan päälle. Jatka paistamista 15-20 min, kunnes täyte on kokonaan hyytynyt. Laita kakku jää- tai viileäkaappiin jäähtymään, jotta se on kylmä, kun lisäät suklaachilitäytteen.

Sulata suklaa ja voi kasarissa tai halutessasi vesihauteessa. Lisää vesi ja vatkaa voimakkaasti, jotta seoksesta tulee kiiltävää. Lisää tarvittaessa vettä. 

Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Lisää keltuaiset hieman jäähtyneeseen suklaaseen. Vaahdota valkuaiset ja sokerit. Sekoita alkoholi ja valkuaisvaahto suklaaseokseen. Levitä pohjan päälle ja anna vetäytyä jääkaapissa yön yli. Koristele esim. ananaskirsikoilla ja tuoreen chilinpalasilla. 

Kukkopataa ja palsternakka-kukkakaalisosetta

Viime Kalantin reissusta oli jäänyt vielä yksi kukko pakkaseen, josta piti jotain ruokaa sitten väkästää. Tämän reseptin kokonaisen kukon voinee varmaankin korvata kokonaisella broilerilla, vaikkei maku tietenkään ole sama.

Palsternakka-kukkakaalisose keksittiin kaupassa, ja ohje vetäistiin jostain takataskusta, jonka mukaan niitä ostoksia sitten tehtiin. Tämä sose oli taivaallista, sillä se maistui niin selvästi palsternakalta ja kukkakaalilta että oi♥

Kukkopata 4 hnk

1 kokonainen kukko (tai se broileri)
1 salottisipuli

1 purjo

1 valkosipulin kynsi

½ lanttu (sellane pienehkö)
½ palsternakka (sellasesta isosta)

2 portobello sientä

2 kpl Fond Du Chef - kanafondi

1,7 l kiehuvaa vettä (tai sen verran että kaikki peittyy)

suolaa

mausteita (meillä käytettiin Santa Marian Chili Explosion, Five Peppers, Forest Blend sekä tuoretta rosmariinia)

Paloittele kukko neljään osaan (kuuteen, jos siivet on vielä tallessa). Ruskista palaset, sekä halutessasi syömäkelvoton ruho ja pane osat isoon pataan. Pilko isohkoihin palasiin ja ruskista sipulit ja portobellot. Pilko juurekset ja kaada kaikki pataan. Lisää kanafondit, vesi ja mausteet. Laita pata 175-asteiseen uuniin ja anna hautua 2-3 tuntia. 

Palsternakka-kukkakaalisose 6-8 hnk

400 g Rosamunda - perunaa

600 g kukkakaalia

360 g palsternakkaa

25 g voita

1 tl kermaa

 suolaa

Pilko perunat, kukkakaalit ja palsternakat. Laita ensin kiehuvaan keitinveteen perunat ja palsternakat. Lisää kukkakaalit, kun perunat ja palsternakat ovat melkein kypsiä. Kun kukkakaalit ovat kypsiä, kaada keitinvesi kokonaan pois ja lisää voi ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää kerma ja maistele suola joukkoon. 

Grillattua parsaa ja voikastiketta

Grillikausi on alkanut! Nyt kaivakaa ne pihdit ja pihvit ja barbecue-kastikkeet esillle ja päälle vielä hieman suomalaista makkaraa! Hienommille herkkusuille grillistä löytyy vihreää parsaa ja voikastiketta.

Parsat

vihreää parsaa

Taita parsoista alaosasta puumainen osa pois. Kuori parsat ja  esikeitä paksuja parsoja minuutti vedessä. Ohuille riittää pelkkä paisto grillissä. Paista parsat kypsiksi grillissä.

Voikastike

50 g voita

2,5 tl sitruunamehua

Santa Marian pippurista yrttiseosta (mustapippuri, basilika, persilja, sipuli, meirami, sokeri, rosmariini, tinjami, kirveli, valkosipuli)

ruohosipulia

Sulata voi ja sekoita muut aineet siihen maistellen. Tarjoa parsojen päällä heti.