nav

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Vihreä tee -jäädyke, paahdettua valkosuklaata ja raparperia

jälkkäri

Vihjailin jo blogin Facebook-sivujen puolella, että tällainen ohje ilmestyisi tänne. Sunnuntaina meillä oli pääruoaksi kania, mutta koska olin taulapää, enkä kuvannut kanin valmistusvaiheita (se paloittelu lähinnä), niin en jaksa siitä mitään postausta väsätä, varsinkin kun kokkasin taas vähän "vähän tota, vähän tätä" -tyylillä. 

Tosiaan tällainen idea oli mulla pyörinyt päässä, tosin alunperin oli ideana raparperin tilalle laittaa eksoottinen hedelmäsalaatti. Mieli muuttui kun nähtiin tuoretta raparperia kauppahallissa. Keittelin raparperin kuorista raparperisiirappia ja raparperipaloista eräänlaista kompottia, johon en ollut hirveän tyytyväinen joten siitä ei mitään ohjetta ole tulossa. Raparperisiirappihan syntyy sillä, että kuoret, vettä ja sokeria heitetään kattilaan ja annetaan kiehua kunnes haluttu koostumus ja väri on saavutettu. Mitä enemmän kuoria, sen parempi. 

Itse jäädyke on tehty perinteisellä jäätelöpohjalla. Tästä ohjeesta tulee n. 1 dl annos jokaiselle syöjälle, mutta jos haluaa pienentää annoskokoa, saa tästä usemmallakin ihmiselle syötävää. Tuo kiekko oli ihan runsas syötävä.

Vihreä tee -jäädyke (6 hengelle)
3 dl täysmaitoa
3 dl kuohukermaa
6 keltuaista
100 g sokeria
1-2 tl matcha-jauhetta
vaniljatanko

1. Kaada maito sekä kerma kattilaan. Halkaise vaniljatangot puoliksi, raavi siemenet kermamaitoon ja heitä tangonpuolikkaat vielä hetkeksi myöskin sekaan. Kuumenna seos kiehuvaksi, ota vaniljatangon puolikkaat pois. 
2. Erillisessä kulhossa sekoita keltuainen ja sokeri keskenään. Kaada keltuaissokerimassaan vähän kuumaa nestettä, sekoita ja lisää keltuaiset kattilaan. (HOX! Jos pelkäät polttavasi koko jäätelömassan pohjaan, suosittelen tekemään tämän vesihauteessa.) 
3. Lisää matchajauhetta varovasti oman maun mukaan. Kuumenna jäätelömassa 82-84 asteiseksi koko ajan sekoittaen. Paras voi olla nuolija, jolla vetelee kattilan pohjaa myöten rauhallisin, mutta suht ripein liikkein. Kun lämpömittari näyttää oikeaa astetta, siirrä massa välittömästi pois kattilasta. Jäädykkeen teossa massaa ei tarvitse erikseen jäähdyttää, vaan sen voi suoraan kaataa tarjoiluastioihin tai muotteihin, josta jäädyke otetaan irti. Parhaita ovat silikoniset muotit. 
4. Anna jäädykkeen jähmettyä 24 tuntia ja tarjoile. 

Paahdettu valkosuklaa namelaka on aikamoinen suosikkijuttu myös ravintoloissa tällä hetkellä. Namelaka on japania, ja tarkoittaa käsittääkseni erittäin pehmeää koostumusta. Käytännössä namelaka muistuttaa ganachea. Tästä ohjeesta tulee pursotinpussillinen, mutta pienempi määrä on hankala tehdä. Ainakin itseni tuntien, kyllä se pussi tyhjenee pikkuhiljaa jääkaapista pois. 

Paahdettua valkosuklaata on helppo tehdä. Itse sulatan valkosuklaan mikrossa, kaadan sen leivinpaperin päälle ja uuniin johonkin 150 asteeseen. Tarkkailen sitä jatkuvasti, ja kerran pari paiston aikana valkosuklaata kannattaa käännellä ja sekoittaa. Sulattaminen auttaa valkosuklaan tasaiseen paahtumiseen, mutta kotiuunit harvoin paistavat täysin tasaisesti. Tähän ohjeeseen valkosuklaa kannattaa paahtaa aika tummaksi, mutta ei missään nimessä palaneeksi. Paahtaessasi namelakaan valkosuklaata, paahda myös ylimääräistä, jotta saat annokseesi murua. Paahdettu valkosuklaa muuttaa rakenteensa rouskuvaksi, joten paahdettua valkosuklaata pussiin ja murusta kuten keksit kaulimella yms.

Paahdettu valkosuklaa namelaka
3,5 g liivatetta
150 g täysmaitoa
7,5 g glukoosisiirappia
280 g paahdettua valkosuklaata
250 g kylmää kuohukermaa

1. Liota liivatteet kylmässä vedessä. Mittaa paahdettu valkosuklaa kulhoon. 
2. Kiehauta maito ja glukoosiirappi, lisää liivatteet. 
3. Kaada kuuma maitoseos valkosuklaan päälle. Käytä sauvasekoitinta, jotta saat seoksesta tasaista. 
4. Lisää kylmä kuohukerma ja peitä massa kelmulla. 
5. Anna jähmettyä 24 tuntia. Siirrä jähmettynyt massa pursotinpussiin. 

Ja siitä löytyvät osaset hyvään jälkiruokaan. Seuraavaksi täytyy kokeilla varmaan lisää leipomuksia vihreästä teestä, kun sitä jauhetta nyt löytyy kaapista.

torstai 3. maaliskuuta 2016

Friends & Burgers Tampere

friendsandburgers

Tampereelle avattiin Friends & Burgers vanhaan Mäkkärin kulmaan viime viikolla. Paljon kohuttua raflaa oli kyllä pakko päästä testaamaan, sillä hyvä burgeri on aina hyvä burgeri. 

Moni varmasti valittaa paikan hintatasosta: burgerit pyörii kahdeksan euron hujakoilla ja ateriat yhdentoista, kahdentoista euron paikkeilla. Tässä vaiheessa haluan muistuttaa jokaista siitä, että Friends & Burgerissa todella panostetaan raaka-aineisiin ja käsin tekemiseen: raaka-aineet sekä valtava määrä työvoimaa kustantavat yritykselle ison summan rahaa. Kun kävimme keskiviikkona syömässä, keittiössä pyöri reilusti yli kymmenen ihmistä. 

Itse burgeri ei mielestäni ollut mitenkään "erikoinen", vaan erittäin hyvä perusburgeri. Sellainen, jonka voisin tehdä kotona. Ja sellainen, johon olin erittäin tyytyväinen raflassa. Itelle aterian tähti oli ehdottomasti nuo ranskalaiset, kunnolla tehdyt ranskalaiset on tie mun sydämeen. 

Tampereella leivotaan hampurilaisten sämpylät mun käsittäkseeni samassa talossa. Ja hei majoneesi valmistetaan itse, ihan mahtavaa! Olimme ravintolassa, kun jono oli jo pitkällä ja meidän jälkeen jono jatkui melkein ovesta ulos. Silti ruoka oli valmista nopeasti, en edes ehtinyt kaipaamaan sitä, vaikka olinkin hurjan nälkäinen. Ainoa miinus saamassamme palvelussa oli, että mun ja ystäväni hampurilaiset olivat menneet sekaisin. Noutopisteellä tyttö väitti mun hampurilaista kaverin purilaiseksi ja huomattiin tää tietenkin liian myöhään, kun puolet hampurilaisista oli menneet kurkusta alas. 

Kaiken kaikkiaan ihan näppärä pikaruokarafla, vaikka eihän tämä opiskelijabudjettiin välttämättä hirveän usein mahdu. Itse kuitenkin alan ihmisenä olen valmis maksamaan laadusta, suomalaisista hyvistä raaka-aineista sekä siitä, että työvoimaa käytetään runsaasti = käsillä tekemisestä. 

lauantai 10. lokakuuta 2015

#MSR: Raaka-aineet, kalat

Osana projektia on pakko tutustua suomalaisiin raaka-aineisiin. Tuhansien järvien maassa on paljon kaloja, mutta järvien kalat tuntuvat olevan nykyihmiselle liian vaatimattomia eikä suomalaisella kalalla olekaan enää niin paljon kysyntää. Mikä on sääli, sillä käyttämällä ja ostamalla suomalaista tuetaan meidän omaa kotimaata. 

Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan muualta, pääosin kasvatettuna (WWF:n kalaopas, 12.6.2015). Itsestä olisikin tärkeää, että myös kouluissa, niin kouluruokailun kun kotitalouden puolella alettaisiin valistamaan ja kertomaan lapsille miksi suosia suomalaista. Viime vuonna ilmestynyt kalaopas auttaa kuluttajia valitsemaan ekologisesti kestävän kalan. 

Itse miellän "suomalaisiksi" kaloiksi järvikalat, kuten hauen, lahnan ja ahvenen, mutta myös sillit, muikut, silakat, kuoreet ja särjet tuntuvat sopeutuvan hyvin suomalaiseen suuhun. Hienostuneempia suomalaisia kaloja ovat kirjolohi, siika sekä kuha. Yhteistä näille kalalajeille tuntuu olevan ruotoisuus sekä kaupasta ostettaessa edullisuus, lukuunottamatta juurikin lohta, siikaa ja kuhaa. Ruotoisuus ja roskakalana pitäminen kuitenkin vähentää kysyntää huomattavasti ja ihmiset valitsevatkin herkästi helpon, valmiiksi fileoidun tai jopa paloitellun lohen. Suomessa elää myös loistavaksi keittokalaksi sopiva made, sekä hämmentävän näköinen nahkiainen

Muikut, sillit, silakat, lahna ja ahven ovat mielestäni loistavia ruokakaloja, eikä made tai haukikaan pahalta maistu. 


keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Vegaaniset dumplingsit

dumplings

Ostin ehkä puoli vuotta takaperin bambuhöyryttimen, ideana juurikin tehdä dumplingeja. (Onko näille jotain muuta suomennosta kuin 'myky'? Se ei vastaa mun mielestä ihan näitä.) Ensin aattelin, että apua, tästä tulee katastrofi ja vaikeaa, mutta loppujen lopuksi näiden väsääminen oli ihan hauskaa eikä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tosin en edelleenkään tiedä, kauanko näitä pitää höyryttää ja koska ne olis oikeesti valmiita. Musta tuntuu meinaan, että kuvassa vasemmalla olevat on oikeesti kypsiä ja oikealla olevat vielä vähän raakoja. Jos et omista bambuhöyrytintä, nämä voi myös kypsentää keittämällä. 

Vegaaniset dumplingsit (n. 40 kpl)

Taikina
225 g vehnäjauhoja
225-250 ml vettä
hyppysellinen suolaa

Täyte
340 g siitakesieniä (jos et löydä tuoreita, osta kuivattuja ja liota niitä yön yli vedessä)
115 g tofua
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
2 valkosipulin kynttä murskattuna
puolikas sipuli pilkottuna
½ dl tuoretta korianteria
hyppysellinen valkopippuria
1 rkl soijakastiketta
1 rkl seesamiöljyä
chilikastiketta (esim. Sriracha) oman maun mukaan
1 tl fariinisokeria/ruokokidesokeria

Laita vehnäjauhot ja suola kulhoon ja lisää vettä, kunnes muodostuu pehmeä taikina. Vaivaa taikina tasaiseksi jauhotetulla alustalla ja anna levätä 25-30 minuuttia kostutetun pyyhkeen alla. 

Heitä täytteen aineet tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen ja anna käydä, kunnes täyte saavuttaa haluamasi koostumuksen. Meillä vedettiin se melkein täysin tasaiseksi. 

Tee taikinasta pitkä pötkö ja jaa se 40 palaan. Pyöritä palat palloiksi ja kauli ne ohuiksi, n. 6 cm halkaisijaltaan oleviksi lätyiksi. Laita n. 1½ tl täytettä palan keskelle ja painele kiinni puoliympyrän malliksi. Näitä voi painella usealla eri tavalla. 

Höyrytä tai keitä kypsiksi ja tarjoa heti chiliöljyn, makean chilikastikkeen tai soijakastikkeen kanssa. 

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Yhdeksän kasviksen kasviscurry

kasviscurry

Täytyy kyllä sanoa, että tämä oli paljon parempaa kuin odotin. Sain äidiltä Ragini Deyn Spice Kitchen -kirjan lahjaksi, enkä oikein tiennyt olisivatko ohjeet hyviä. Tämä ainakin lunasti kaiki odoukseni ja oli myös helppo tehdä! Vaihdoin pari kasvista itselleni mieluisampiin alkuperäisesta ohjeesta ja tein määrän isompana.

Yhdeksän kasviksen kasviscurry (8 hnk)
2 rkl jauhettua kuminaa
2 rkl jauhettua korianteria
1 tl kurkumaa
1 tl chilijauhetta (curryn tulisuus riippuu siitä, mitä chiliä käytät)
2 pientä perunaa
1 pieni bataatti
2 porkkanaa
2 pientä naurista
pari palaa kukkakaalia 
kourallinen vihreitä pitkiä papuja (pakaste
100 g herneitä (pakaste)
200 g kaalia
250 g paseerattua tomaattia
1 prk tomaattipyreetä (niitä pieniä purnukoita)
1 rasia pinaattia 
suolaa maun mukaan
korianterin lehtiä koristeluun

Sekoita korianteri, kumina, kurkuma ja chilijauhe keskenään ja lisää vettä, kunnes seos muodostaa tahnan (n. ½ dl). Esivalmistele kasvikset: kuori ja pilko kuutioiksi perunat, bataatti, porkkanat ja naurikset. Pilko kukkakaali pienemmäksi. Raasta tai pilko kaali ohuiksi suikaleiksi. 

Lämmitä öljyä (rypsi, rapsi...) pannulla ja lisää currytahna. Paista 5-10 sekuntia ja lisää perunat, bataatti, porkkanat ja naurikset sekä 7 ½ dl vettä. Sekoita, peitä kannella ja anna juuresten kypsyä keskilämmöllä n. 25 minuuttia, kunnes juurekset ovat melkein kypsiä. 

Lisää kukkakaali, vihreät pavut, kaali, herneet ja paseerattu tomaatti sekä tomaattipyree. Sekoita ja laske lämpö matalalle ja anna kypsyä n. 15 minuuttia. Lisää pinaatti sekä suolaa maun mukaan. Juuri ennen tarjoilua, lisää päälle korianterin lehtiä (=vaihtoehtoisesti iske pöytään kuppi silpottua korianteria josta jokainen saa ottaa). 

torstai 1. lokakuuta 2015

Kurkku-minttucocktail

kurkkuminttucocktail

Bongasin viime Maku-lehdestä tällaisen drinkin ohjeen, joka sopi enemmänkin kuin hyvin meidän aasialaispainotteiseen iltaan alkudrinkeiksi. Yksinkertainen rakentamalla tehty drinkki luonnistuu ihan aloittelijoilta. Näissä annoksissa on tosin ohjeesta tupla-annokset viinaksia, sillä lasit oli sen verran isot. 

Kurkku-minttucocktail (1 annos)
2 siivua kurkkua (esim. juustohöylällä)
mintun lehtiä
1 siivu limeä
jäitä
2 cl vodkaa
2 cl Sourz Apple -likööriä
tonic-vettä pidentäjäksi (esim. Schweppes)

Laita kurkkusiivut, mintun lehdet ja limelohko lasiin. Murskaa aineksia vähän. Lisää jäät ja kaada vodka sekä likööri jäiden päälle. Pidennä tonic-vedellä. 

maanantai 28. syyskuuta 2015

Uunipaistettu kurpitsa

kurpitsa

Tämä on näppärä lounas leivän kera tai lisäke päivälliselle. Ja superhelppo valmistaa, joskin vie aikaa ollessaan uunissa. Ja oi että, että olikin hyvää! Tämä sai kehuja selvästi eniten pöydässä. Joskus ne kaikista yksinkertaisimmat jutut on ne suurimmat hitit. Ohje on alunperin kirjasta Kasvisruokamaanantai, josta löytyy tuhottomasti lisää upeita ohjeita. 

Uunipaistettu kurpitsa
1 (pieni) kurpitsa
½-1 dl oliiviöljyä (ei extra-virgin, ihan perus)
1 mieto chili (esim. Piispanhattu)
2 valkosipulin kynttä
vuohenjuustoa
paahdettuja pinjansiemeniä

Paloittele kurpitsa lohkoihin ja poista siemenkodat. Pilko chili pieneksi ja murskaa valkosipulin kynnet ja sekoita ne oliiviöljyyn. Sivele kurpitsat oliiviöljyllä ja paista 200 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, kunnes haarukka uppoaa helposti kurpitsan maltoon. Lisää lämpimien kurpitsojen päälle vuohenjuusto ja pinjansiemenet.